Otsikossa sanottiin se, mitä Haapajärvi ilmoitti Pyhäjärvelle Nivalan kanssa naimakauppoja hieroessaan. Juna meni jo. Hyvä niin.
Mutta.
Huolestuin ja ahdistuin selatessani Suomi24 -keskustelupalstaa. Selänteen mahdollisuus on tuotu uudelleen esiin. Pelottelua tai ei, epäluuloisessa mielentilassani lämmittelykierroksen mahdollisuuskin hirvittää. Erikoisesti nyt, kun on lukenut lehdistä miten hyvin Pyhäjärvellä menee.
Kaikki tämä oli Pro -liikkeen tiedossa jo keväällä, mutta kukaan päättäjistä, niitä kymmentä siunattua valtuutettua lukuunottamatta, eivät joko uskoneet tai heidät oli karjuttu kuuliaiseksi toistamaan mantraa että huonosti menee, huonosti menee. Ja kun tilastot oli tehty niin että huonosti menee ja ensi vuosi se vasta on huono vuosi, ellei sitten luovuteta Pyhäjärveä Haapajärven alusmaaksi ja maksajaksi. Jotenkin on nolo olo ja hävettää.
Turha tässä on toisaalta kysyä mitään kun tietää,ettei päättäjiltä saa vastauksia. Että esimerkiksi kysymys onko Selänteen kuntaliitos otettu naftaliinista esiin ja ovatko jotkut tahot yhä salaa tekemässä liitosasiaa. Selvä vastaus riittää: joko ON tai EI OLE. Mahtaa tulla tähän vastauksia!
Jippikaijei ja sitä rataa.
Tämä kunnallisasioista.
Olen miettinyt usein sitä, että tavallinen kansalainen joutuu maksamaan varkaille jonkinlaista suojelurahaa, halusi tai ei. On varkausvakuutuksia niin kotiin kuin autoon. Autovarkaat nostavat vakuutusmaksujen summia. Myymälävarkaat vievät jonkin prosentin kaupan tavaroista, jotka sitten maksatetaan asiakkailla korotetuilla hinnoilla.Oviin joutuu laittamaan erilaisia lukkoja varkaitten varalta. Polkupyöriä viedään oli ne lukossa tai ei, ja vain järeä ja kallis lukko estää varkauden. Autoihin, pyöriin ja vastaaviin joutuu kaiverruttamaan varkauksien varalta tunnustietoja. ja niin edelleen.
Eikä tuomiot, silloin kun joku varas jää kiinni, päätä huimaa. Jo nimike 'varas' on poistettu, ehkä sen vuoksi että varas saa nimikkeestä pipin mieleensä. Käytetään peitenimikkeitä kuten omaisuuden laiton haltuunotto tai vastaavaa. Ja vaikka varas on ammattilainen ja kuljettaa mukanaan tinapaperilla vuorattua reppua johon sullottu varastettu vaate ei hälytä, hän saa ehdollista kerran toisensa jälkeen. Ja jos käy vielä niin onnellisesti, että autoilija jättää muistamattomuuttaan avaimet autoon, varas voi puolustautua sanomalla että häntä houkuteltiin rikokseen.
Oikein iso varas vie esimerkiksi miljoonan pankkiryöstössä. Hän saa siitä kuuden vuoden tuomion, josta istuu kaksi vuotta. Sen jälkeen varas tulee hyvin toimeen, mikäli on osannut kätkeä rahat varmaan piiloon. Mikään tuomioistuin ei häntä saa kiikkiin, korvauksia ei tule ja pari vuotta linnassa, pyh, mitä siitä. Sehän tekee puoli milliä verotonta tuloa vuodessa, kyllä kannattaa.
Mitäs jos tuomari julistaisikin, että kuusi vuotta linnaa ja istut linnassa senkin jälkeen niin pitkään, kunnes saat palautettua rahat. Piste.
On se hyvä ettei minulla ole tuomiovaltaa. Kävisi muutamille rikollisille ohraisesti.
Rikollisista vielä.
Jokelan ampumistapaus on poikimassa ehdotuksia metallinpaljastajista, verkkoaidoista ja koulupoliiseista. Älkää. Jokela on yksityistapaus, jota ei pidä yleistää. Kyseessä on ensimmäinen tämäntyyppinen tapaus koko Suomen kouluhistoriassa eikä yksityistapauksen vuoksi kannata nostattaa hysteriaa. Ihan samoin kuin Konginkankaan kolari oli yksittäistapaus ja monen yhteensattuman summa, samoin Jokela on omalla kantillaan yksittäistapaus. Ainakin toivon niin vaikka pelkään, että teko saa häiriintyneiltä ja julkisuushakuisilta vastakaikua ja matkimista. Näinhän tapahtuu nuorten itsemurhien jatkossa, jossa yksi surullinen teko saa seuraajia.
Suomessa aseita on asukaslukuun suhteutettuna neljänneksi eniten maailmassa. Siitä huolimatta asein tehdyt tapot ja murhat ovat harvinaisia verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa aseen käyttö on joissakin osavaltioissa niin löysää, että ampuminen tehdään oikeutetuksi jos tuntee itsensä uhatuksi.
Sen sijaan että tehdään ylilyöntejä koulualueen suojelemiseksi, kannatan koulukiusaamisen ottamista yhä uudelleen esiin. Koulukiusaamista on yhä, joka taholla, ja siihen pitää puuttua kovin ottein. Koulukiusattuja on paljon ja paljon myös jää huomaamatta. Muistuu mieleen tapaus Ruotsista, missä yksi tuttu oli opettajana. Kun normaaleilla kielloilla ja seuraamisella ei ollut vaikutusta, koulukiusaaja otettiin aina välitunneiksi opettajainhuoneen yhteyteen arestiin.
Olin aikoinani koulukiusattu. Kun vuosikymmen sitten tapasin sattumalta pahimman kiusaajani kotipihallani, minuun iski ensimmäiseksi ajatus että käyn hakemassa haulikon ja suolaan tämän siihen seurauksista välittämättä. Hyvä etten tehnyt niin. Istuttiin kahville ja tarinoitiin lapsuudesta ja oli ihan mukavaa tavata vanha tuttu vuosikymmenten jälkeen.
perjantai 30. marraskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti