Tyhjäkäyntiä

Joku viisas,olisikohan ollut runoilija, kiteytti aivojen toiminnan mestarillisesti. Hänen mukaansa aivot ovat äärettömän luovat siihen saakka, kunnes hän istahtaa kirjoituskoneensa ääreen. Siinä vaiheessa aivot lakkaavat toimimasta.
Mies tiesi mistä puhui.
Kohta kuukauden kestänyt typerä sairaus on onneksi nyt laantumassa ja näillä näkymin pois päiväjärjestyksestä ensi viikkoon mennessä. Terveydelle osaa antaa arvoa vasta sairastuttuaan. Lisämausteena on pelko joutua OYS:n kynsiin ja sen gourmet -ruokahuoltoon ja tappamaan siellä aikaa. Sillä Oulu on hidas, ilmeisesti ruuhkista johtuen, ja vaikka siellä on spesialisteja joka lähtöön, siellä liukuhihna liikkuu niin hitaalla vaihteella että jonkun joutavanpäiväisen tarkistuksen takia siellä kuluu aikaa aina vähintään kolme päivää. Tuli verrattua Iisalmen aluesairaalaan, jossa jouduin käymään ja jossa toimenpiteet suoritettiin heti, muutamassa tunnissa.
Tulikin mieleeni.
Sote -piirin teko on kaiketi työn alla. Kannattaisiko tutkia itäinen mahdollisuus - meillä kun sattuu olemaan kilpailutettavissa oleva tilanne, jossa joka pääilmansuunnassa on mahdollisuus liittyä ja liittoutua. Se toinen suuri asia, elinkeinoelämä, on kai työn alla myös? Enkä tarkoita paperilla vaan ihan käytännössä.Valtuusto ja hallitus: älkää antako tilaisuuden luisua käsistä! Tämä nykytilanne on ainutlaatuinen mahdollisuus, jossa Pyhäjärven itsetunto on herännyt.Suunnatkaa se nyt positiiviseen suuntaan ja siinä elinkeinojen kehittämiseen!
Omien laskelmieni mukaan viimeisen vajaan vuoden aikana tänne olisi ollut tulossa yli kolmekymmentä pysyvää työpaikkaa. Syystä tai toisesta niitten tulo on saatu estettyä. Miksi? En käsitä ajatusta, että tänne olisi saatava korkeateknologiaa ja sen mukaisia työpaikkoja. Mikä tahansa työ on arvokasta. Esimerkiksi nautojen välivarastointi olisi tuonut kymmenen - kaksitoista työpaikkaa. mutta kun se haisee paskalle... Että siihen tyyliin.
Leppeä aamu: aurinko paistaa,tuulee vähän ja tuuli pitää sääsket loitolla. Olen nautiskellut yltäkylläisyydestä täysin siemauksin. Eilenkin sain viiden kilon laatikollisen makeita jättikokoisia mansikoita, joita sitten ahmittiin lasteni kanssa kermajäätelön avittamana. eikä laatikollisen tyhjentämiseen kulunut aikaa puolta tuntia ja kahta litraa jäätelöä kauempaa. Tämä on taatusti syntiä tämä! Ja kun vielä ruuaksi saa paikkakunnalta juuri nostettua perunaa, syö itsensä ähkyyn saakka.
Huomenna tai ylihuomenna saapuu Dieter, pitkäaikainen saksalainen ystävä käymään. Hän tekee täsmälleen saman reissun vuosi vuoden jälkeen, ajaa Nordkappiin samoja reittejä pitkin,yöpyy samoissa paikoissa, katsoo samat nähtävyydet ja on näkemäänsä tyytyväinen. Jotakin uutta olisi ilmeisesti täällä keksittävä. En vain tiedä mitä. Kihupäivätkin ovat ohi, ennen kuin mies saapuu. Siinä olisi jollekin kolme-nelikymppiselle naiselle saalis: ujo, hyväkäytöksinen, kielitaitoinen sivistynyt pankinjohtaja ja poikamies ja lisäksi antaa arvoa suomalaisnaisten kauneudelle. Pankaapa vapaat naiset merkille!
Nyt kun kolme tytärtäni on yhtäaikaa käymässä täällä, huomasin taas kerran aikamääreitten vaihtelevuuden. Mitä sana ' heti' tai 'kohta' tai sana 'piipahtaa' mielestäsi tarkoittaa minuutteina tai tunteina? Minulla on taas säkillinen uunituoretta tietoa asiasta. 'Tulen heti* on epämääräisin aikamääre.Se voi tarkoittaa puolen tunnin viivettä, jos oikein hyvin sattuu, tai kolmea tuntia kun taas huonosti käy. ' Piipahdan kylällä ostamassa naksuja' kestää kolme ja puoli tuntia, ja selityksiä sitten riittää. Että piti käydä kaupoissa ja etsiä pumadaa tai jotakin räjähdeaineen nimen kuuloista emnettä ja sitten blaa-blaa-blaa.Ja kun muu ei sitten auta niin suututaan ja ilmoitetaan etten tiedä pätkääkään mitä naisille sana ' hetikohta' tarkoittaa. Pitää tietysti paikkansa.Siinä missä mies matkalle lähtiessään sieppaa mukaansa hammasharjan, luottokortin ja auton avaimet ja on valmis lähtöön, siinä nainen raahaa esiin kolme jumalatonta matka-arkkua täynnä kamaa, jota ei matkan aikana oteta kertaakaan edes esille saati tarpeeseen.
Oppia ikä kaikki.