Kristillisten Päivi Räsänen on löytänyt viisastenkiven tulevaan hoitohenkilökunnan lakkoon. Julistetaan lakon ajaksi kieltolaki. Se pienentää terveyskeskuksiin änkeävien ihmisten määrää neljänneksellä, kun humalikkaat asiakkaat loppuvat ja lopuilla on valmiiksi kädet ristissä.
Hyvä hyvä, Päivi. Hieno innovaatio!
Mutta.
Suomalainen on perusluonteeltaan kaukaa viisas ja samalla ylettömän viekas. Oletetaanpa että asia otetaan tosissaan ja eduskunta alkaa laatia poikkeuslakia hoitohenkilökunnan lakon ajaksi. Alkot suljetaan, kauppoihin ilmestyy olut- ja siidertikorien lakkovahdeiksi ryppyotsaisimmat kristityt, mieluummin jostakin äärilahkosta, ravintoloissa ei tarjoilla piimää vahvempia juomia ja tarkastajilla riittää töitä. Siitä ja muista rajoitustoimista huolimatta juovuksissaolijoita riittää ja vielä entistä pahempina. Miksi?
Suomalainen hamstraa.
Viikkoa ennen täyskieltoa suomalainen käyttää kaikki liikenevät ja lainaksisaadut eurot hankkiakseen jemmaan viinaa, olutta ja siideriä. Ei väliä mitä laatua, kunhan sitä on paljon. Mitä enemmän, sitä tyytyväisempi suomalainen on ja sitä enemmän hän vähät välittää mistään kielloista tai räsäsistä. Ja kun kerran alkoholia on jemmassa, se pitää juoda pois, ennen kuin se piimii ja happanee pulloon. Pahin mitä suomalainen tietää on se, että viinapullon sisältö täytyy iskeä pullosta kuin kokkelipiimä, pahalta haisevana sotkuna, vaivalloisesti. Varmistaakseen ettei näin käy, hän juo sen pois mahdollisimman tuoreena. Lopputulos on, että sitten niitä viinahuuruissa rähiseviä potilaita riittää, kun lakko alkaa niin terveyspuolella kuin viinattomuudessakin.
Kai sen ymmärtää jokainen, miten käy kun suomalaiselta evätään jotakin.
Niin kuin nyt Venäjän lähetystön edustaja, joka koki Suomen olevan Venäjälle sotilaallinen uhka, jos se liittyy Natoon. Ehdotteli vanhaa käytäntöä, jossa suositteli yhteiasiä sotaharjoituksia Venäjän kanssa vanhaan noottikriisiin vedoten. Suomelle on nyt sitten annettu ukaasi: joko Suomi liittyy Natoon tai sitten Suomi liittyy Venäjän sotilaalliseen syliin.
Uskooko nimittäin kukaan - ulkoministeriä lukuunottamatta - että kyse olisi koepallosta, jolla testataan suomalaisnäkemyksiä? Ja että kyse olisi vain yksityisen ihmisen omista horinoista, jotka olisi helppo lakaista maton alle ja yhtyä sen jälkeen yhteiseen diplomaattiseen liturgiaan? Paskaa.
Suomella on jo kokemusta yhteisistä sotaharjoitteluista Venäjän kanssa vuosisatojen ajan.
Sen pitäisi riittää paksupäisimmillekin.
Tämä politiikasta.
Eilen oli minulle tärkeä päivä. Tytär numero neljä sai ajokortin.
Tiedän mitä jatkossa tapahtuu. Auto häviää pihasta kuin tuulenpuuska ja palautuu vasta sen jälkeen kun tankki on kemiallisesti tyhjä. Itse puren kynsiäni ja pelkään missä muotoilussa auto palautuu pihamaalle. Ainoa lohdutus on etten ole asiassa yksin. Useimpien kotona kehitys on täsmälleen samanlainen. Jos ei nyt niin ainakin tulevaisuudessa.
Miten se olikaan autoilun alkuaikoina? Silloisen hyrysysyn edellä juoksi palvelija punaisen lipun kanssa varoittamassa kanssaihmisiä vaarallisesta ja hirviömäisestä kulkuneuvosta. Jotenkin tässä tuntuu nyt olevan jotakin totuutta ja ajankohtaisuutta......
lauantai 20. lokakuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti