Valintoja

Valitettavasti nykyasenne on, että jos et ole puolellani ja samaa mieltä kanssani, olet minua vastaan. Tämä mustavalkoinen vastakkainasettelu on yhä enemmän vallannut alaa. Ei se, että on eri mieltä tee automaattisesti viholliseksi. Tätä ei ymmärretä. keskustelulle ja mielipiteenvaihdolle ei jää aikaa eikä sitä haluta.
Kuten kaupunginjohtajan valinta.
Pyhäjärven tulevaisuutta ajatellen sen johtajan valinta on pitäjälle ja pyhäkkäille elintärkeä. Ei ole sama kuka valitaan johtoon, ei todellakaan. Vallankäyttäjillä on siihen oma kriteerinsä: heidän mielestään kaupunginjohtajan tulee olla nöyrä käskyläinen ja selkärangaton käsikassara, näinhän asia lehdessä ilmaistiin. Ja epäilemättä näin tulee tapahtumaan, sillä tarjolla on jo valmiiksi katsottu ja hyväksi käskyläiseksi todettu ehdokas. Vähät siitä että se on vahingoksi Pyhäjärvelle, pääasia että valta säilyy seuraavien kunnallisvaalienkin jälkeen ja kanava vallan keskukseen pysyy.
Käsittääkseni kaupunginjohtajan valintaan voidaan vaikuttaa edelleenkin ja muuttaa sitä valtuuston päätöksellä. Mikäli nyt valituista haastateltavista yksikään ei ole virkaan sopiva eikä junttaus onnistu, silloin valtuusto voi panna uuden haun päälle. Ei asiaa ole graniittiin vielä hakattu. Paitsi on, mikäli junttamiehet onnistuvat vallantavoittelussaan ja valtuuston enemmistö nyökyttelee kuuliaisesti. Suomalainenhan on tunnetusti nöyrä ja esivaltaa kunnioittava kansa.
Esitän harkittavaksi kaksi ehdokasta ulkopuolelta. Toinen on Sirkka Saaranen, kaikkien osapuolten kunnioittama ja kaiken Pyhäjärvestä tietävä, kymmenien vuosien hallintokokemusta takana. Toinen on pyhäjärvinen Veikko Tikkanen, jolla on vankka asiantuntemus kaupunginjohtajuudesta. Kummankin ainoa vika on se, että he pitävät Pyhäjärven puolta. Merkillistä! Mutta valtuuston äänestyspäätöksen mukaisesti enemmistö valtuutetuista oli sitä mieltä että Pyhäjärvi on hävitettävä.
Kun keskustelu ja väittely toukokuussa oli kuumimmillaan, Veikko Tikkanen ajoi Kuhmosta asioikseen selostamaan Pro Pyhäjärvi -liikkeelle näkemyksiään. Ja asiat tosiaan tulivat selviksi: kuntaliitos olisi vienyt Pyhäjärven roskiin jätteeksi, mikäli se olisi toteutunut. Sillä vasta nyt alkaa paljastua Haapajärven talouden todellinen konkurssi, kun se on tuotu esiin Nivala -yhteistyössä. Kun keväällä Pyhäjärven innokkaat päättäjät mesosivat miten edullista on liittää yhteen neljä kuntaa, Haapajärvi oli hiljaa ja mielissään löydettyään innokkaan maksumiehen. Porkkanaraha olisi tosiaan pelastanut Haapajärven - rahasta 75 prosenttia olisi mennyt heti velkojen lyhennykseen - ja lopulla olisi saatu hetkellinen ja näennäinen helpotus talouteen. Se että tämän hiipuvan hetken rikkauksien jälkeen olisi alkanut arki, se ei huolettanut päättäjiä pätkääkään. Sitä kun kusee pakkasella housuihinsa, se lämmittää hetken aikaa ihan mukavasti.
Haapajärvi on joutunut uudessa liitoshankkeessaan ottamaan hatun kouraan ja on antanut periksi Nivalalle liki kaikessa. Kerjäläisen ei auta olla kuin nöyrä.
Ja nyt nousee mieleen katkera ajatus. Oliko Pyhäjärven politiikan johtajilla tieto Haapajärven tilasta jo silloin, kun he alkoivat salassa ja silmät kiihkosta nurin päässä ajaa Pyhäjärveä Haapajärven syrjäkyläksi? Jos oli, mitä etuja päättäjille oli tästä luvassa? Jos ei ollut, jumaliste miten heikoilla Pyhäjärvi on! Liike-elämässä kyseisen tempun tekijät saisivat välittömästi potkut joko oman edun tavoittelun takia tai jälkimmäisessä tapauksessa taitamattomuuden takia.
Asiaan kannattaa syventyä. Kysymyksiä riittää. Vastauksia vain ei saa irti kirveelläkään.
Puoli vuotta on pitkä aika. Kunnallisvaalit ovat maaliskuussa, jos oikein muistan, ja siinä ratkotaan sitten lopullinen niitti Pyhäjärven tulevaisuudesta. Muutosta tarvitaan ja tarvitaan kipeästi. Nykymeno, jossa muutamien intressit ovat ylitse Pyhäjärven intressien ei saa eikä voi jatkua. Nyt pyhäjärviset ovat heränneet ja huomanneet miten asiat ovat kaikessa alastomuudessaan ja vaativat muutosta. Se on hyvä asia se.
Tämä politiikasta paikallistasolla.
Lööppien aiheet ärsyttävät.
Yhä enemmän minua alkaa häiritä turhien ja vielä turhempien julkkisten tyrkyllepanot, paino sanan loppuosalla. Useat naispuoliset ovat päässeet julkimotunkion huipulle päästessään tunnettujen miesten petiin. On Marikaa ja Martinaa ja Susannaa, jotka ilmoittavat haastatteluissa olleensa perse paljaana milloin kenenkin kanssa ja mitä tunnetumpi mies on sitä enemmän siitä otetaan irti. Yksi kirjoittaa kirjan, jossa ilmoittaa olleensa pääministerin morsian. Morsian on kuitenkin ihan eri asia kuin miehen pokaama hetken ihastus. Morsiameksi tarvitaan sormus tai ainakin lupaus, eikä kumpikaan toteutunut kyseisessä tilapäissuhteessa. Näille ja vastaaville ruususille oli minun nuoruudessani osuvampikin nimi. Nykyään sängyssä pelehtiminen näköjään pätevöittää naisen kuin naisen valtiomiestasolle.
Mutta valintojahan nämä vain ovat. En vain ymmärrä asioita, vanha pieru kun olen.