perjantai 4. tammikuuta 2008

Uudenvuodenlupauksia

Tänään on pakkaspäivä eikä ulos tee mieli pistää nokkaansa. lämmitän varaavaa uunia säästääkseni sähkölaskussa ja muutenkin, elävä tuli on aina elävää tulta ja sopii ihmisen luontaiseen pyromaanisuuteen. On jotenkin rauhoittavaa katsoa miten liekit tekevät selvää jälkeä muuttaen kuivan koivupuun hiillokseksi.
Sen verran teen tälle päivälle poikkeuksen erakoitumisessani, että käyn maalikylällä katsomassa ihmisiä ja ostamassa muutamia perustuotteita. Paistoin kinkun numero kaksi eilen paistouunissa ja siitä tuli herkullinen,paljon mehukkaampi kuin jouluksi sähköuunissa hitaasti paistettu kinkku. Kun tästä uudesta kinkusta vuolaisee siivun leivän päälle, tietää tekevänsä syntiä. Koira on ollut asiassa mukana, kerjää omaa osuuttaan ja saa sen myös. Ainoa hankaluus on että sen joutuu päästämään yöllä kahden - kolmen seudussa ulos tarpeilleen, koska sen ahmima lihamäärä ei muuten kestä kristillistä yöunta.
Mutta hyvää, hyvää kinkku tekee sekä mielelle että vatsalle. Kaikki mistä pidän, on joko laitonta, lihottavaa tai säädytöntä.
Olen alkanut arvostaa kotia ihan toisella tavoin kuin aiemmin. Koti on paikka jonka pihaan ajaa ja jää miettimään hetkeksi, viivyttelee vähän ennen kuin lähtee sisälle, nousee ulkoportaat ja astuu lämpimään pirttiin ja saa osakseen koiran jakamattoman ilon jälleennäkemisestä. Sillä nyt, kun lapset ovat maailmalla, koira korvaa uskollisen vaimon ja vastaavan ja hyvin korvaakin. Jos haluaa hellyyttä, koiraa saa rapsuttaa miten kauan tahansa ja jos haluaa haukkumista niin härnää sitä. Niin yksinkertaisia ilonaiheet ovat.
Ruuasta vielä.
Luin tuossa jälleen varoituksen sanoja elämisestä ja syömisestä ja niitten liittymisestä toisiinsa. Alzheimerin tautiin on mahdollisuus sairastua monin tavoin, esimerkiksi käyttämällä auringonkukasta saatavaa öljyä, mutta jos syö hedelmiä ja omega-3 -öljyä, jota saa kalasta, riski sairastumiseen vähenee 40 prosenttia. K inkkua ja makkaraa ei pitäisi syödä. Suolaa saisi käyttää korkeintaan kuusi grammaa päivässä. Liikalihavuudella ja syövällä on suora yhteys toisiinsa. Vielä jos tupakoi, syövältä ei säästy millään.
Niinpä niin.
Tekipä tai jätti tekemättä mitä tahansa, aina joku terveysfasisti on neuvomassa. Että älä ota enää, syö säästeliäästi ja vain leseitä veden kanssa, elä puhtain ajatuksin, älä stressaa itseäsi, pidä koti siistinä, vältä sokeria ja rasvoja ja puoluepoliittisia ohjelmia että kauan eläisit maan päällä. Siis samaa paskaa mitä tulee tuutin täydeltä joka naistenlehdestä ja muualtakin.
Ole tässä sitten jumalinen kaikkien houkutusten keskellä.
Epäilen että minulla on niin paljon unohdettavaa ettei Alzheimer ehdi iskeytyä minuun. Joten tässä vaiheessa jätän uudenvuodenlupaukset omaan arvoonsa ja painun kinkun kimppuun. Alkoikin tulla jo nälkä ruoasta kirjoittaessani.
Ruoasta vielä.
Kirjoitin yhden reseptin kuukausi pari sitten. Muutama elämäänsä kyllästynyt pyysi lisää, joten paljastan toisen reseptin, sateenkaarikeiton ainekset.
Kuori ja pilko perunoita, silppua yksi purjo, pilko punainen paprika, viipaloi muutama porkkana, pilko kourallinen lanttua ja avaa palkoherneitä purkki. Lisää kattilaan silputtua metwurstia ja pilkottua rasvaista ylikypsää siankylkeä. Mausta mustapippurilla ja chilillä makusi mukaan. Keitä kypsäksi ja lisää joukkoon persiljaa. On helppo valmistaa ja antaa tilaa mielikuvitukselle ja on lisäksi ihan maukasta syödä.

Ei kommentteja: