Ajopuu

Vaikka ilmaisua 'ajopuuteoria' vastustetaan, se on kovasti kuvaavaa Suomen historiassa. Suomi oli ruotsalaisten alusmaa, josta saatiin sekä verotuloja että takkutukkaisia sotilaita taistelemaan ruotsalaiskuninkaitten kunnian puolesta. Kun niissä sodissa sitten Suomi siirtyi Venäjän haltuun, tuli pitkä, yli sata vuotta kestänyt rauhan aika ja samalla elinkeinoelämän nousukausi. Venäjän vallankumous synnytti tilaisuuden, johon käytiin kiinni pitkin hampain ja Suomi itsenäistyi. Itsenäistyminen oli tosin perin heikoissa kantimissa: Lenin oli varma että vallankumous toisi Suomen nopeasti takaisin. Valtiomuodoksi tuli kuningaskunta, joka sortui Saksan hävittyä maailmansodan. Tasavaltana Suomi joutui sitten parikymmentä vuotta myöhemmin Hitlerin ja Stalinin sopimuspiiriin ja Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Jatkosodassa presidentti Ryti uhrautui Suomen edun takia ja sai Saksalta Kannaksen suurhyökkäyksessä tarvittavaa puolustuskalustoa, mm. lentolaivueen, jolla suurhyökkäys saatiin torjuttua. Rauhan jälkeen Suomesta tehtiin koekenttä poliittiselle juonittelulle. Ellei Neuvostoliitto olisi romahtanut, Suomi olisi edelleen rähmällään. Tosin se on sitä edelleen menneen ajan muistona. Muistettakoon ex -ulkoministerimme happamuuden, kun hänen rikkomiansa suhteita parannetaan nyt voimalla.
Tässä ajopuuteoria lyhykäisyydessään.
Suomi on aina ollut toisten, suurempiensa, päätösten heittopussina.
Se näkyy myös Pyhäjärven kohdalla.
Meiltä on lähtenyt virkoja, toimintoja ja virastoja sankka joukko esimerkiksi Haapajärvelle, osaksi omien päätöstentekijöitten lepsuuden takia, osaksi sen vuoksi että Haapajärvellä on ollut voimakastahtoisia ja omaa kuntaansa puolustavia johtajia. esimerkiksi nykyinen naisihminen: arvostus häntä kohtaan on ainakin minulla noussut pohjamudista ylös, sillä hän on pystynyt kusettamaan kaikkia oman kuntansa eduksi.
Muistissani ensimmäinen lähtijä oli TVL , millä nimikkeellä tielaitos nyt tunnetaankin. Verotoimisto. Oikeusaputoimisto. Puhelinliikenteen keskusta varten rakennettiin tosi kallis mutka Haapajärvelle, käsittämätön paikka edelleenkin. Kirjastotoimi. Kansalaisopisto Nivalaan. Ympäristöviranomainen Reisjärvelle. Luettelo ei ole täydellinen, olen unohtanut muitakin manalle menneitä entisiä pyhäjärvisiä virkoja ja virastoja.
Kuntaliitosvouhotus oli pyhäjärvisten alkuunpanema ajatus. Kun se lopulta kaatui, sillä oli suuri vaikutus kuntaan. Se rikkoi kaiken luottamuksen valtuutettuihin, se näytti paikkakunnan kuntademokratian alennustilan ja näytti päättäjien raadollisuuden kaikessa alastomuudessaan.
Lisäksi se oli kova oppitunti neuvottelutaidosta. Pyhäjärveä vietiin kuin pässiä narussa ja lopputulos on nykyinen hölmistynyt olo: miten se näin kävikään.
Sote -neuvottelut olivat allekirjoituksia vaille valmiit, kun Haapajärvi teki oharit.
Lopputulos näistä on tosin myönteinen, ei sen takia että Pyhäjärvi millään tavoin olisi vaikuttanut lopputulokseen, vaan syystä että se ajautui onnekkaasti tuulen ajelemana positiivisiin tuloksiin. Pyhäjärvi säilyi itsenäisenä kärsämäkisten ja reisjärvisten ansiosta. Sote -piirin sairaalaksi ei tullut Oulainen, josta on taas kiitettävä Haapajärveä.
Milloin tulee Pyhäjärven omien päättäjien toimesta positiivisia päätöksiä, jotka ovat kotikutoisia eikä ympäristökuntien aikaansaamia? Näkisi vain.
Nyt, kun tie länteen on noussut pystyyn ja ruohottuu, on aika purkaa tyhmiä päätöksiä ja palauttaa ainakin osa viroista takaisin Pyhäjärvelle. Vai onko ne jo hakattu kivipaasiin niin pysyvästi, ettei niitä enää saada takaisin?
Pyhäjärven tulevaisuutta ajatellen kaupunginjohtajan vaaleilla on merkitystä. Ei ole sama kuka tulee johtoon. Jos saadaan virkeä, elinkeinoelämään suuntautunut henkilö, sillä on iso merkitys. Tuon jälleen kerran esiin Keiteleen kunnanjohtajan, jonka ansiosta Keitele sai isoja yrittäjiä kuntaan. Hakijoita Pyhäjärvelle kaupunginjohtajan virkaan oli vain kahdeksan. Ilmoituksia viranhausta ei ollut tietojeni mukaan kuin kerran, ehkä tarkoitushakuisesti, epäluuloiseksi kun olen tullut viime aikoina. Olisi kannattanut satsata useampaan kertaan tai panna haku uusiksi. Nyt vt. kaupunginjohtaja on vahvoilla, enkä luota mieheen pätkääkään: ellei tulevaisuudessa tapahdu kovasti kasvua, mies on onnettomuudeksi paikkakunnalle. Tosin kasvunvaraa on , todellakin!
Mietiskelin pyhäjärvistä väestöpohjaa. Savolaisia on paljon, rannikkoruotsalaisten jälkeläisiä osa, pohjalaisia ei murteena kovin paljon, hämäläisperäisiä osa, iso kasa muualta tulleita kaivostoiminnan tuomina. Jotenkin minusta länsisuuntaus ei ole sittenkään luonteva. Oulu on perinteisesti ollut kauppapaikka, Iisalmi samoin. Sen vuoksi, jos sote -yhteistyö saadaan aikaan savolaisten kanssa, se tuntuu luontevimmalta ratkaisulta. Ollaanhan sitä Kuopion hiippakunnassa, jos oikein muistan.
Siitä tulokin mieleeni.
Miten Pyhäjärven seurakunnan nyt kävi, kun kuntaliitos peruuntui? Tuliko siitä Haapajärven kappeliseurakunta vai mikä? Sopimuksethan oli tehty, ellen väärin muista, ja kaiketi allekirjoitettukin.